Omenapuut kukassa

Aina niin kauniita, aina niin ihania nuo omenapuiden kukat. Valitettavasti nämä sateet (tuokin kuva käyty tänään nappaamassa kaatosateessa) tiputtavat nuo herkät kukat nopeasti pois. Tänään olenkin löytänyt monta kertaa itseni huokailemasta sohvalta ja tuijottamasta ikkunasta omenapuita. On ne kauniita...

Käsityörintamalla on napsahtanut jonkun sortin blondin aivot (mitenkään morkkaamatta vaaleahiuksisia) päälle, yhtä työtä olen nyt purkamassa jo kolmatta kertaa... ja kyse on aivan perusperus neulontatyöstä. Nyt ei siis blondi tajua. Ehkä mä kerran vielä kokeilen.

Saksanmaalta posti toi paketillisen lankaa, oi sitä onnen päivää. Tosin suurin osa oli kimppayllytystilauksen muille uhreille mutta minä adoptoin siitä paketista nämä

Sukkalankoja tuli kolmenlaisia (kerät keskellä), pari kerää Austermanin bambulankaa ja ihan randomilla tilattu oranssi englantilainen tweed... oi, se on kauniin väristä. Mitäköhän 150 grammalla (~ 360 m, puikkosuositus 5) sitä pystyy tekemään? EHDOTUKSIA OTETAAN VASTAAN :)

Lierihattu

Päätin laajentaa reviiriäni ja tutustua virkkauksen ihmeelliseen maailmaan... kai olen joskus virkannut jotain kun kaikki lyhenteetkin tuntuivat aivan selviltä, ei tullut edes mieleen että tämä olisi jotenkin hankalaa. Ja avuksi tietysti oli kun löysin aivan ihanan mallin ja hyvin kirjoitetun ohjeen. Käsi - tai lähinnä sormet - ei vaan tästä kauheasti pitänyt... en tiedä sitten mitä tuumaisi jos oikein enenmänkin alkaisi virkkaamaan. Mutta tässä tuotos

Malli: Annen ohje, simpukkalierihattu
Lanka: Novita Tennessee, 120 g
Koukku: 2,5 mm
Muuta: suurensin vähän hattua sopimaan 3-vuotiaan päähän... tosin tapani mukaan tein siitä vähän liian reilun

Hattu oli tosi nopea ja kiva tehdä ja valmistui jo maanantai-iltana, tosin malli oli kuvauspäällä vasta tänään ja sekin kovan suostuttelun (ja pienen lahjomisen) jälkeen. Melkoisia nuo 3-vuotiaat välillä, huh huh ;)

Edelleen arvon että mitä sitä alkaisi tekemään, tosin taidan seuraavaksi tehdä vuosikkaalle Bluebell-pipon noista Tennesseen lopuista (heti kun saan 60cm puikot hommattua) mutta paljonkohan siihen mahtaa mennä lankaa? Riittääkö 75 g?

Villavaippahousut vol. 71

Icarus ja minä kiitämme kehuista :). Huivi on todellakin ihanan pehmoinen, bambulanka on hyvin miellyttävä iholla.

Vähän on orpo olo kun ei ole mitään 'isoa' työtä puikoilla - eikä edes suunnitteilla - joten nyt tarvii turvautua tuttuihin töihin... siispä, saanen esitellä:
Villavaippahousut hahtuvasta vol. 71.
En ole koskaan laskenut mutta monet niitä on tullut tehtyä ja kaikki mallit testattua. Ne kun on vaan niin kivoja neuloa ja meillä kun on niille ollut vielä käyttöäkin... puhumattakaan siitä minun hahtuvahulluudesta. Minä sitten TYKKÄÄN hahtuvalangasta!


Yksivuotiaamme oli tänään tavallista nopeampi kuvattava joten vain kahdesta kuvasta kahdestakymmenestä tuli edes hivenen julkaisukelpoisia.

Malli:
Fern&Faerie pienin muutoksin, L-koko
Lanka:
Pirtin kehräämön 2-kertainen liukuvärjätty hahtuva, 93 g
Puikot:
3,5 mm & 4,5 mm bambupyöröt, 3 mm bambusukkapuikot
Muuta:
taakse tehty 4 korotettua riviä, haaroväli neulottu ainaoikeaa. Koko toistaiseksi liian iso.

Ne vauvantossut ovat vieläkin kesken, malli on jotenkin tosi kummallinen. Mutta mitähän sitä seuraavaksi tekisi?

Icarus

Tässä se lupaamani kuva valmistuneesta Icarus-huivista... tosin tänään oli todella huono kamerapäivä joten tähän kuvaan teidän on tyytyminen. Tarkempia (ja hienompia) kuvia mallista löytyy mm. Vilmalta ja Sialta.

Malli: Icarus Shawl (Interweave knits magazine)
Koko: 220 x 85 cm
Lanka: Novita Bambu, 230 g
Puikot: 5,5 mm bambupyöröt

Huivi on lahja ensi kuussa 85-vuotta täyttävälle mummulleni ja langaksi on valittu bambulanka hänen villa-allergiansa vuoksi. Oli muuten mukavaa neulottavaa ja huivi laskeutuu nätisti koska on vähän painavampi. Tätähän voi pitää vaikka torkkupeittona :)

Välityönä olen tehnyt pieniä, vaaleanpunaisia tossuja koska rakas ystäväni sai eilen pienen tyttövauva. Ja minä lähden nyt sitä pientä kääröä ihastelemaan :)

Kylpyhetki

Tulihan se Icarus valmiiksi vaikka usko meinasi loppua välillä... oli jotenkin tosi puuduttava neulottava. Ehkä siinä oli minulle liian paljon sileää pintaa, ei ole näköjään minua luotu vaatteiden neulojaksi. Taidan pitäytyä sukissa tms. pikkuneulottavissa... uutena intohimona on palmikot ja salaisena haaveena tehdä joskus baijerilaiset. On ne niin kauniit.
Mutta lisää kuvia huivista pingotuksen jälkeen.

Peikkomekko

Nyt ilmojen lämmettyä me nähtävästi asumme jo pihalla joten käsityöt jäävät pakostakin vähiin. Jotain kuitenkin on tullut tehtyä, tämän mekon ompelin esikoisen muskarin kevätjuhliin. Ohjeistus oli vähän epäselvää (mies kun tytön kanssa siellä käy) mutta väritys ei saisi olla kauhean räikeä ja häntä olisi hyvä olla. Kuulemma jotkut vanhat, risat vaatteet olisivat olleet hyvät - no, meidän 3-vuotiaalla ei kauheasti sellaisia ole :). Onneksi kangasvarastosta löytyi sopiva kangas. Siis ainakin väritykseltään, muuten kangas on aika kauhea. Ensimmäisellä sovituskerralla siitä ratkesi sivusaumat koska itse kankaan kudos on todella harvaa - vähän sellaista juuttimaista mutta paljon liukkaampaa. En sitten tiedä miten sitä olisi pitänyt ommella, nyt tein pikakorjaukset saumoihin ja vahvistin kainaloita ja olkapäitä lisäpaikoilla. Nyt sen pitäisi pysyä esityksen ajan kasassa.
Tässä tulos


Vielä tarkempaa kuvaa hännästä. Tupsu siellä päässä on tekoturkista.

Lauantaina pääsee sitten mieskin lavalla esiintymään peikkotanssissa, lieköhän eka kerta hänellekin :)

Hahtuvaa

Törmäsin Satu H:n blogissa vanhaan Ullan neulehoroskooppiin ja se kertoi 'minusta' seuraavaa:

JOUSIMIES (23.11.-21.12.)

Et voi ymmärtää ihmisiä, jotka väkertävät kuukausitolkulla pitsineuletta tai kirjoneuletta. Ei, kakkosen puikot eivät todellakaan ole sinua varten! Neuleidesi täytyy valmistua nopeasti! Neuleesi kulkee aina mukanasi ja aina tilaisuuden tullen kaivat puikot esiin.

Lempilankasi: Paksut villalangat, hahtuva.

Hmm, miten horoskooppi voi aina tietääkin ;)... No, tosi asiassa luonteeltani olen kyllä tosi kärsimätön joten kirjoneuleet taidan jättää taitavammille ja hahtuvaan minulla on suorastaan intohimoinen suhde :D. Aikoinani tutustuin tähän ystävääni esikoista odottaessa kun piti pieniä vaippahousuja neuloa... koukkuun jäin heti. Ja os yksi lanka maailmassa pitäisi valita, selkeä valintani olisi luonnonvalkoinen hahtuvalanka. Tässä pieni kurkistus teille hahtuvakokoelmaani.

Ja pyydän huomauttaa että tässä on näkyvillä vaan (pieni) osa hahtuvista - lähinnä katsaus tämän hetkiseen värivalikoimaan, toisia on useampi kiekko samaa väriä.

Keskeneräisten töiden pino vaan kasvaa mutta tärkeimpänä koitan tehdä Icarusta... se on vaan jotenkin niin tylsä neuloa. Virkkaustakin kokeilin mutta jotain siinä mättää... joko ohjeessa on virhe ;D tai sitten mä en vaan tajua. Esikoiselle ompelin eilen peikkomekon josta yritän saada myöhemmin kuvaa.

Hurjaa muuten että vajaassa viikossa blogissani on käynyt jo yli 1.000 kävijää... tiedän että kyse on blogimaailmassakin tutusta kuherruskuukaudesta mutta silti...

Shetland Triangle

Sorry tuplapäivitys, oli pakko käydä lisäämässä huivin koko kun unohtui ekalla kertaa.

Vappu on juhlittu ja minäkin olen päässyt sängyn pohjalta kömpimään pois. Juu ei, syynä ei ollut krapula vaan vuosisadan flunssa... kuumettakin oli ensimmäistä kertaa vuosikausiin. Melkonen tauti, onneksi nyt ollaan menossa jo parempaan päin. Ja koska siellä sängyssä tuli makoiltua jonkin verran niin päätin ottaa senkin ajan hyötykäyttöön - neulomisesta ei voinut uneksiakkaan niillä lihassäryillä. Pingotin huivin siis alempaan petariin kiinni.

Tadaa...

Malli: Shetland Triangle, Wrap Style
Koko: 180 x 70 cm
Lanka: Novita Wool ('vuosikertawoolia'), 135 g
Puikot: 5,5 mm pyöröt

Ensimmäinen huivini ever on nähnyt päivänvalon :). Pingotusta en voi sanoa onnistuneeksi Vilman ja Jatan hyvistä ohjeista huolimatta ja tuo kuvakin aika kehno. Mutta siinä se silti lepää.

Minä olen ihan rakastunut, tuo on kaunis malli. Tämä voi hyvällä mielellä viedä ensi kuussa äidille syntymäpäivälahjaksi (kunhan ensin pingotan sen uudelleen). Uskoisin myös hänen pitävän siitä.
Vielä lähikuvaa tuosta huivista, uskomattoman herkkä ja kaunis. Ah!