Pieni menninkäinen

***Edittiä loppupuolella

Poikaselle valmistui iltapuhteina villaista ylle.

"Tiitiäinen metsäläinen pieni menninkäinen..."

Hei, mihin mun kädet hävisivät?

No nyt on parempi

Vauvan villatakki (koko 62/68)
Malli: SK 4/2006
Lanka: Novita Wool, 160 g
Puikot: 3 mm & 3,5 mm

Mä tykkään ihan hirmuisesti tuon langan väristä. Kokokin oli tarpeeksi pieni joten valmistui nopeasti. Miinusta tuossa mallissa on ehdottomasti tuo huppu, se on jotenkin tosi raskas verrattuna muuhun villatakkiin. Vähän harmittaa kun en ajoissa purkanut sitä pois ja tehnyt vaikka sileää neulosta olevaa huppua... No pidettyä tuota kyllä varmasti tulee, kyllä se sen verran hieno on :)

***Muoks:
On kyselty Woolin neuletiheyden sopivuudesta alkuperäiseen ohjeeseen. No eihän se ihan täsmännyt mutta minä en muuttanut silmukkamääriä ja sanoisin että valmis villatakki on kokoa 68-74 cm... minun käsialalla. Pituutta jos olisi tehnyt yhden mallikerran lisää niin takki menisi vielä varmaan 1-vuotiaanakin. Toisaalta, saapahan nyt hyvän syyn tehdä uuden keväällä :)

Menninkäinen sai samasta langasta asusteitakin tuohon mutta niistä kuvia sitten kun nämä (kone)ongelmat saadaan ratkaistua. Jäähän aikaa hyvin käsitöille :)

ps. Kiitos huolenpidostanne, maailma näyttää jo paljon valoisammalta. Kyse on läheisen ihmisen suuresta elämänmuutoksesta mutta onneksi oman perheen avulla jaksan valaa uskoa huomiseen.

Luopumista

Minä olen ihan hirmuisen huono luopumaan. Mistään tai kenestäkään. Siksi mennyt kuukausi oli vaikea. Alkushokki lamautti vähäksi aikaa (myös blogin) mutta mikä on parempaa terapiaa kuin käsityöt. Niinpä olenkin päässyt jopa melkein maaniseen vauhtiin niissä, tosin neulonnassa purkamista taitaa tulla enenmän kuin valmista materiaalia. Nyt pääasia on kuitenkin tekemisen ilo... kai sen pitäisi aina sitä olla mutta välillä tunnustaudun kyllä aika suorituskeskeiseksi.

Mutta iloisempiin asioihin. Naapuriin syntyi veljessarjan jatkoksi pieni tyttö ja väritoivomukset olivat sen mukaiset. Tämän vaaleanpunaisempia kankaita ei meiltä löytynyt :)

Malli: Liivimekko, Ottobre 4/08

Koko: 68 cm

Kankaat ovat kierrätyskankaita omista kätköistä, pellavaa ja puuvillaa. Napit löytyivät nappilaatikosta. Toivottavasti on mieleinen.

Kangaslaatikon pohjalta löytyi myös vuosia sitten saamani kirjailtu tyynyliina. Sen on aikoinaan tehnyt isosisko pikkuveljelleen. Tarkkaa valmistumisvuotta ei muistanut kukaan mutta veikkaus oli 1950 -luku. Kuinka moni tänään valmistettu tyynyliina on vielä 50 vuoden päästä aivan kuin uusi? No tämä vanhus pääsi pienen kaimansa pään alle ristiäispäivänä. Poika sai pappansa nimen.

Puikkopussi

Kiitokset kaikille onnitteluista ja kommenteista edellisissä posteissa <3!!!>

Käyn toki vastavierailulla aina kaikkien kommentin jättäneiden luona mutta nykyään on usein vain yksi käsi käytössä joten viestin jättäminen jää harmittavan harvinaiseksi toimeksi. Kyllä minä vielä joskus saan sen toisenkin käden kirjoittamiseen :)

Mutta ei täällä pelkästään vain sitä vauvaa nuuhkita. Eilen meni hermot noihin parittomiin sukkapuikkoihin lipaston laatikon pohjalla joten ompelin niille uuden kodin. No joo, menihän siihen koko päivä kun aina ehdin yhden sauman ommella niin taas oli jollain lapsella asiaa ja piti keskeyttää mutta iltauutisten aikaan sain tämän valmiiksi. Tykkään.

Kääryle kiinni

Mittoja: korkeus 25 cm ja leveys 50 cm
Puikkotaskujen korkeus 17 cm, leveydet 2 cm - 6 cm

Puikkopussin kriteereinä oli keltaisen kangaspalan koko ja 20 cm sukkapuikot.

Vilautus

Kankaat ovat taasen kierrätyskamaa, valkoinen on vanhasta lakanasta ja keltainen on ehtaa 'retroa' sieltä jostain vuosikymmenten takaa, vanha verho ollut aikoinaan. Vieläkin tätä samaa kangasta on maalla saunan ikkunassa mutta nämä olivat jääneet ylimääräisiksi. Anopilta sain, tänks :)
On tässä kyllä omat vikansa, ainakin se ettei kaikki sukkapuikot mahdu tuonne. Siis häh, en tiennytkään että niitä on noin paljon.

Ja nyt kyllä herkimmät lukijat säikähtävät koska täällä on TAAS esillä vaippahousut. Mutta täytyyhän sitä valmistuineita töitä esitellä ettei kukaan luule minun toimettomana täällä istuvan ;)

Malli: Tiuhtis-villikset (koko nb) by Petra
Lanka: Zitron Loft merinovilla
Puikot: 3,5 mm
Muuta: Monia malleja kokeilleena taisin löytää nyt Sen Mallin,
ihan huippuhyvä ohje ja istuvuus. Tällä ohjeella teen varmasti lisää.

Tässä ne ovat... molemmat täydelliset samassa kuvassa <3>

Matkaneuleita

Ensimmäinen yli yön -reissu uudella kokoonpanolla tehty. Autoneuleena oli tällä kertaa tämä, norjalainen vauvahattu.

Malli: Norwegian Sweet Baby Cap, pienin koko
Lanka: Austermann Step
Puikot: 2,5 mm & 3 mm

Malli on kiva, muistuttaa suomalaista siksak-myssyä mutta neulotaan pyörönä. Tykkään myös tuosta pikkuisesta hiipasta mikä tulee päälaelle, harmaana (punaisella tähdellä koristeltuna) tästä tulisi mieleen neuvostosotilaan hattu.
Lanka taasen... ymmärrän nyt miksi jotkut sanovat näitä Steppejä veriroiske-langoiksi. Harkinnassa on että tämä myssy päätyisi värjäykseen.

Koko on tosiaan se pienin (6 kk) mutta kuinka ollakkaan se ei meidän 3-viikkoiselle ole mitenkään mahdottoman iso... eikä herralla nyt mikään iso pää ole. Muutenkin taisi tulla väärä koko jo ajatellen että kun sen pitäisi olla sopiva puolivuotiaana niin on sydäntalvi. Ei taida olla tuolle käyttöä juuri silloin ja sitten keväämmällä se on jo liian pieni.

Edellisen reissun aikana valmistui nämä vaippavillikset.

Malli: oma, noin s-koko
Lanka: Pelson luonnonvärisiä hahtuvalankoja, 2-kertaisina
Puikot: 3 mm

Nämä ovat siis valmistuneet joskus kesällä ennen vauvan syntymää. Ensimmäistä kertaa muuten puikoilla oli pelsolaista. Tykkäsin.

Lankapostia

Minä olen ihan totaalisesti uppoutunut nuuhkimaan tuota meidän vauvaa joten käsityöt ovat jääneet vain suunnittelun asteelle mutta tämä on pakko jakaa teidän kanssanne.

Liityin aikoinaan Titityyn sukkalankaklubin yllätysväreihin ja ensimmäinen klubipaketti saapui eilen. Voi ihanuuksien ihanuus... meinasinkin ensin otsikoida tämän 'Taas uusi perheenjäsen'. Ei kai tästä nyt mitään sukkia raaski tehdä... Pakko vakoilla mitä muut loihtivat näistä ihanuuksista ennen aloittamista.


Valitettavasti kuva ei anna oikeutta langalle. Ei mulla muuta tällä kertaa, menen takaisin nuuhkimishommiin :). Käsitöitä sitten ensi kerralla.

Uusi perheenjäsen

Poika syntyi 31.7. parisen viikkoa ennen laskettua aikaa.

Koko perhe on jo rakastunut tulokkaaseen <3

Vauvalle vol. 2

Edittiä lopussa: kiinnittäminen + mitat

No niin, nyt on tultu siihen pisteeseen että on alkanut tämä odottaminen jo p-i-k-k-u-i-s-e-n kyllästyttämään ja niinpä olen saanutkin sen aiemmista raskauksista tutun maanisuuden päälle. Ei haittaa vaikka sormet ja nivelet ovat tosi kipeät, PAKKO tehdä jotain. Yhtenä päivänä surautin sitten tämmöisen. Arvaatteko mikä se on?

Pieni vihje:

...Sulje silmät pienoinen, uinu onnen unta.
Suuri on ja ihmeinen onnen valtakunta...

(Kalervo Hämäläinen: Lapin äidin kehtolaulu)

Totta, kehtohan se. Aiemmin meillä on vauva-aikana ollut käytössä ensin Vaavi-sänky mutta se taitaa olla vähän hankala monikerroksisessa taloudessa. Myös juuttikehdosta haaveilin mutta nuukana ihmisenä en sitä enää tälle (kaikella todennäköisyydellä) viimeiselle lapselle sitten hankkinut. Lisäksi löysin helpon ja hyvän ohjeen Oma Koti Kullan Kallis-lehdestä. Kävi kyllä säkä, minä en tosiaan ole mikään sisustus(lehti)ihminen joten jonain näytekappaleena tuo lienee meille kulkeutunut. Mutta tällaisen sain siis aikaiseksi.


Käyttöaikahan tuollaisella on niin kovin lyhyt joten olenkin jo suunnitellut jatkokäytön tuolle kankaalle :D. Ja vaahtomuoveille :D :D. Mies varmaankin adoptoi pohjaksi antamansa vanerilevyn takaisin. Hinnaksi tälle tuli alle 30 euroa. Ei paha.

Olen tyytyväinen ja vähäsen ylpeäkin tästä :)

Edit:
On kyselty että mihin ja millä tämä on kiinnitetty: No paikka on keittiön ja ruokailuhuoneen välinen iso oviaukko (mahtuu vielä hyvin kulkemaan ohi) ja 'kiinnityssorkat' ovat karmissa paikallaan vielä sisäkeinun jäljiltä.
Kehdon koko on n. 70 x 40 cm, sivujen korkeus n. 25 cm.

Vauvakamaa

Ei tästä blogista ole tarkoitus tehdä mitään wauwa-blogia mutta sattuneesta syystä noita minikokoisia käsitöitä on viime aikoina valmistunut muutamia. Tässä otantaa kesäkuulta...

Vaippa
Kaava:

Mummut S-koko
Kangas:
Myllymuksujen pallotrikoo ja jokin bambukangas - enkä häpeäkseni
muista mikä kangas on kyseessä
Muuta:
Piiiitkästä aikaa ompelin vaipan ja sen kyllä huomaa, ei tullut ihan
sellainen kuin piti. Käyttökelpoinen kylläkin mutta seuraavia
pitää kyllä hioa paremmiksi :)

Vaunupeitto
Lanka: Novita Nalle, 95 g
Puikot: 3,5 mm
Muuta:
Pikkupeitto vauvalle vaunuihin antamaan vähän lisälämpöä (ja esteettisyyttä ;)). Olisin halunnut käyttää vihreän tilalla oranssia mutta sitä ei löytynyt... tottakai Novitan syysmallistossa olisi nyt juuri oikea oranssi ja nimenomaan Nallena. Just my luck...

Malli: Supervauvan polvisukat by uhoava gnu
Lanka: Austermann Step, 25 g
Puikot: 2,5 mm
Muuta:
Ehdottomasti hyvänmielen sukat vauvan superlihaksikkaisiin koipiin :). Ihanat.

Villahousut oma malli, n. S-koko
Lanka: Pelson hahtuva, 50 g
Puikot: 3,5 mm
Muuta: Taas yhdet hahtuvat, näitä on vaan niin mukava tehdä.

Ja vielä, sain taas tunnustuksen. Vau, olen yllättynyt ja otettu. Isot kiitokset Mari !!!

Kaikenlaisia timantteja :)

Kesälomalta päivää :). Eli vihdoin alkoi minun kesälomani, mies jäi siis pois töistä ainakin 4 viikoksi... toivottavasti pääsisi pitämään isyysvapaan siihen putkeen. Eli meillä H-hetki sen kun lähestyy, niveliin on jo hiipinyt se kipeä turvotus jonka vain synnytys parantaa. Tylsää kun ei enää pysty tekemään mitään... onneksi sentään jotain ehdin tekemään alkukesästä.

Ihan ensiksi kuitenkin suuret kiitokset edellisen postauksen kommenteista!

Nuoremmalle tyttärelle yöpaita, kierrätysmateriaalista tietenkin ;). Lakanan olen saanut äidiltäni (joka on ostanut sen Virosta), materiaalista ei ole tietoa - tuntuu ja näyttää pellavalta mutta on kai sittenkin ihan puuvillaa. Ihanan pehmoista kuitenkin.


Huono kuva mutta kai tuosta selvää saa. Kaava on otettu Elsebeth Gyntherin Ompele lapselle -kirjasta (en nyt valitettavasti muista kummasta) ja malli on yksinkertaisen nerokas (aivan timantti) tunika-malli. Periaatteessa olisin voinut tehdä tuon kahdesta samanlaisesta kappaleesta mutta tein takakappaleen kuitenkin kahdesta osasta jotta sain siistin halkion niskaan pukemisen helpottamiseksi.

Tässä vielä vähän tarkempia yksityiskohtia, pikkuisen ekstraa tuohon yksinkertaiseen malliin.


Sitten vielä tunnustus, sain sen sekä Kianalta että Kiolta. Olen erittäin otettu ja mielissäni!

Säännöt:
1. Voittaja saa laittaa logon blogiinsa
2. Linkitä siihen blogiin josta sait sen
3. Nimeä vähintään 7 blogia sen saajaksi
4. Laita noiden blogien linkit sivullesi
5. Jätä viesti blogeihin, jotka nimesit voittajaksi

Olen tylsimys koska en nimeä ketään erityisesti vaan ojennan tämän kaikille loistaville ja inspiroiville blogeille :). Ja niitähän löytyy paljon!

Vauvalle on myös valmistunut jotain, yritän ehtiä laittamaan niistäkin kuvia huomenissa.

Neulavihko ja sen kaveri

En tiedä missä te muut säilytätte silmä- ja parsinneuloja mutta meillä ne on AINA hukassa. Siis juuri silloin kun niitä tarvitsi. Muissa blogeissa olenkin kademiellä katsellut toinen toistaan hienompia neulavihkoja ja tänään päätin kokeilla sellaisen tekoa itse.

Tekotarpeina niinkin hohdokas materiaali kuin Tiimarin askarteluhuopa, kansiin paksumpaa ja sisälehtiin ja koristeluun ohuempaa. Ompelukoneen suoralla ompeleella sisäsivut kiinni ja vihon kiinnitykseen neppari lipareen alle. Simppeli vai mitä. Pienempää ajattelin matkamalliksi (tosin ei sinne taida pitkä parsinneula sopia) ja isompi säilöisi sitten loput sisäänsä. Mutta mitenköhän sen pitäisi sitten tallessa?


Joo mutta tykkään näistä (tytöt vasta tykkäsivätkin, piti ihan piilottaa) ja eiköhän nämä asiansa aja... kokeilen heti kun löydän ne ¤%&§#* neulat vaan jostakin. Onnistuin jopa hukkaamaan sen ainoa parsinneulan jolla nämä koristelin... kuka kumma meillä niitä jemmaa piiloon?